Jälkipyykki on antoisaa!

Olen oppinut että jälkipyykin pyörittäjät ovat varsin myötähäpeää aihteuttavaa kansanryhmää. Fun is fun and done is done. Sillä elämänohjeella pääsee pitkälle. Silti sitä huomaa itsekin jälkikäteen jossittelevansa ja miettivänsä että mitä jos..

Jälkipyykki ei kuitenkaan aina ole negatiivista. Jälkipyyykki voi myös olla syväpuhdasta ja valkoista. Sellaista siis ensin:

 Suurin kiitos onnistuneesta viikonlopusta kuuluu tietysti koirien kasvattajalle ja osaomistuskoira Josen sille toiselle osaomistajalle, Kelolle ja Ketolle (kennellompakko ja kenneltolppa) Anulle. Ilman Anua ei mua yksinkertaisesti edes olisi näissä käpsypiireissä enää pyörimässä. Kiitos Kaisalle Josen huolenpidosta ja meidän vanhojen ämmien kestämisestä; Kiitos Päiville ja sen upeille keskareille ja näiden hulppeasta mökistä ja vieraanvaraisuudesta ja runonlausunnastakin.

 Kiitos kanssakilpailijoille vastuksesta ja onnitteluista ja rehllisestä taistosta. Ja kiitos tuomareille ja Kuopiolle hyvistä järestelyistä. Kuopion taika ei ole kadonnut vaikka sieltä muutaman vuoden olen ollut poissa <3. Kiitos Ilpolle, Nurmijärven Ilpot vaan on <3! Kiitos erityisesti Eijalle siellä paikanpäällä ja Vaasan Johannalle ja Leenalle. Kiitos Vaarit, Jimmu ja Miikka!

 sitten jälkipyykkiä siinä ihan sen alkuperäisessä merkityksessä.

Palakaa helvetintulessa kaikki joiden koirien omistajia taas tässäkin näyttelyssä kuulutettiin hakemaan koiransa pois kuumista autoista! Ja jos kukaan toivoo mun kumilapsen tippuvan trimmipöydältä ja satuttavan itsensä, jottei se voisi kilpailla niistä halutuista serteistä! Pyydän miettimään toisenkin kerran mitä toivoo. Toive voi sattua omaan nilkkaan. Epäurheilullinen käytös ei vaan sovi sinne missä mun rakkaat "lapset" harrastaa. Ja siellä samalla hiekkalaatikolla sattaa mun trimmaama kilpakumppanikin seisoo...

 Kuopion jälkipyykkinä päätin myös että saa seuraavat näyttelyt jäädä suosiolla väliin. Koirat ei mitään tarvitse ja itsekin on melko väsy. Vaan taitaa se kisamieli kuitenkin nostaa päätään ja ihan läpällä lähdetään niitä turhia serttejä keräämään taas ensi viikonloppuna. Siitäs saatte kurjat ja huonot häviäjät !! Ja jos taas meikät häviää, me tehdään se kunnialla ja onnitellaan voittajaa ja siitäkin meille tulee hyvä mieli;)

 Ja totuus millä jälkipyykkiä ainoastaan voi käsitellä, on totuus jotta kateelliset ne vain känisee. Ja kateellisten porukkaa on varsin helppo välttää.. Ei meitä paremmat tule toivomaan meille pahaa. Ne ei edes huomaa meitä, koska ne tietää olevansa parempia;)

 Me ollaan luusereita ja ylpeitä siitä!!